Pienet työhevoset
Pieni poni on yllättävän vahva ja voi olla erittäin hyödyllinen. Ne ovat myös resurssitehokkaita, koska ne tarvitsevat suhteellisen vähän rehua ja viihtyvät usein parhaiten laitumilla, joilla rehun saatavuus on vähäistä, kuten suljetuissa metsissä tai karuilla luonnonlaitumilla. Monilla suurilla ja pienillä tiloilla on poneja, joiden ainoa tehtävä on olla seurana suuremmalle hevoselle tai kantaa lapsia aika ajoin. Niiden työskentelyn antaminen tekee palveluksen sekä sinulle että ponille.
Sivu:
3
Sivujen määrä:
3
Savilattia
Savilattioilla on pitkät perinteet, mutta teollistumisen myötä nämä vahvat, kauniit ja terveelliset lattiat ovat jääneet unholaan, vaikka ne ovatkin sekä ekologisia että taloudellisia. Tässä tarkastelen leimattujen ja valettujen savilattioiden materiaalivalintoja, sekoitussuhteita ja asennustekniikoita sekä annan neuvoja pintakäsittelyyn ja huoltoon.
Sivu:
6
Sivujen määrä:
5
Tomaattiviljelmäni, osa 1
Perheeni ja minä asumme korkealla vuorella Tukholman saaristossa, jossa kasvatan tomaatteja omavaraisuuteni vuoksi. Kasvatan niitä osittain ruukuissa terassilla, joka on samalla korkeudella kuin tammipuiden latvukset, ja osittain lavakauluksissa ulkona turvepeitteessä kallioiden välissä. Ajattelin kertoa teille hieman siitä, miten ajattelen kasvatuksen eri haasteista, kasvuolosuhteista ja siitä, miten valmistaudun kylvöihin ja tomaattilajikkeiden valintaan. Yksi omien tomaattien kasvattamisen eduista on lajikkeiden, makujen ja värien monimuotoisuus, josta palkitaan. Mikään ei voita itse kasvatettua tomaattia.
Sivu:
11
Sivujen määrä:
6
Kasvata omat sipuliset
Omien sipulisarjojen kasvattaminen on helppoa. Hyvin pienellä alueella voit kasvattaa kaikki tarvitsemasi sipulisarjat omaan talouteesi, mikä lisää omavaraisuuttasi, saa hallinnan omasta siemenestäsi ja säästää myös rahaa. Tässä artikkelissa kuvailen, miten me viljelemme sipulisarjoja.
Sivu:
18
Sivujen määrä:
2
Oppgården ja Graneberg, osa 2
Me, jotka kirjoitamme tätä, olemme Anna-Maria ja Isak, ja meillä molemmilla on maatila Strängnäsin kunnassa. Edellisessä numerossa (åter.se/125-23) vertailimme maatilojemme olosuhteita. Tässä osiossa keskitymme sen sijaan siihen, mitä yritämme rakentaa. Tässä sekä yhteisillä periaatteillamme että paikkakuntiemme eroavaisuuksilla on suuri merkitys. Esimerkiksi Anna-Marialla on otettava huomioon paikan kulttuuriperintö, kun taas Isak aloittaa puhtaalta pöydältä. Lopuksi jaamme matkan varrella oppimamme asiat.
Sivu:
20
Sivujen määrä:
3
Vääristämisen taito
Toivon Kudonnan taito -artikkelisarjan myötä, että kiinnostus ja rohkeus omistaa oma kangaspuu kotona herää. Tässä osassa sarjaa on aika uskaltaa loimilankaa eli tehdä oma loimiperseesi.
Sivu:
24
Sivujen määrä:
4
Sarjan osa:
7
Kaksivuotisten kasvien siementuotanto
Tämä on kolmas artikkeli siemenviljelyä käsittelevässä sarjassamme. Kahdessa edellisessä artikkelissa olemme käyneet läpi siemenviljelyn perusvaatimukset ja kuvanneet, miten yksivuotisia kasveja kasvatetaan siemenistä. Nyt on aika tarttua kaksivuotisiin kasveihin.
Sivu:
29
Sivujen määrä:
3
Sarjan osa:
3
Jauhomatojen viljely
Tilallamme on lampaita, kanoja ja kissa sekä silloin tällöin pari kesysikaa. Mutta tilan yksinkertaisimmat eläimet ovat jauhomadot. Ne ovat kilttejä, halpoja, tuottoisia, eivät koskaan pure tavaroitani eivätkä haise pahalle. Ne eivät jätä kuolleita hiiriä sänkyni alle, eivätkä tarvitse paljon kätilön apua ja tuttipulloja syntyessään eivätkä koskaan uskalla kiekata kovaa kello 03 yöllä.
Sivu:
32
Sivujen määrä:
5
Keskus
Elämässä tie eteenpäin on harvoin selkeä ja yksiselitteinen. Usein uppoudumme niin paljon arjen yksityiskohtiin, että unohdamme kokonaiskuvan. Meillä on velvollisuuksia ja sitoumuksia. Asiat tulevat tielle. Odottamattomia asioita tapahtuu. Ja niin se menee. Mutta jotenkin olen viidenkymmenen vuoden ajan onnistunut seuraamaan kompassin neulaa, joka on näyttänyt tietä elämään kaupunkien ulkopuolella. Siitä kertoo muuttokirjeeni.
Sivu:
36
Sivujen määrä:
5
Kumina
Tutustu yhteen vanhimmista villiyrteistämme – kuminaan! Vivahteikas selviytyjä, jonka pitäisi saada takaisin luonnollinen paikkansa ruokakulttuurissamme.
Sivu:
40
Sivujen määrä:
2
Sarjan osa:
2
Rakennusyhteisöt maaseudulla
Maaseutuyhteisöt avaavat uudenlaisen asumisen muodon, jossa ihmiset ottavat kollektiivisesti vastuun sekä elinympäristöstään että tulevaisuudestaan. Liittymällä taloudellisiin yhdistyksiin tai paikallisiin kehitysyhtiöihin, joita kutsutaan myös "kyläyhtiöiksi", asukkaat voivat paitsi luoda kerrostaloja, myös halutessaan muokata omavaraisen elämäntavan – jossa yhteisistä puutarhoista, uusiutuvasta energiasta ja jaetuista resursseista tulee luonnollinen osa arkea.
Sivu:
42
Sivujen määrä:
6
Sarjan osa:
1
Osta verkkoversio lukea koko lehden digitaalisesti.